keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Pempulan puuhia



Rillan lisäksi meidän pitkuliini on myös saanut kesätukan.




Tämä oli ensimmäinen kerta, kun trimmaajakin ihan ihmetteli, kuinka pitkäksi ja karkeaksi Pepin turkki oli talven aikana kasvanut. Tai no, pitkäksi ja pitkäksi, mutta selkeästi kuitenkin pidemmäksi kuin aikaisemmin.


Ennen trimmausta
Trimmauksen jälkeen

En ollut muistanutkaan, kuinka paljon laikkuja pitkuliinin selässä on. Peppihän on väritykseltään laikullinen riista ja hänellä on myös oikeassa silmässä yksi laikku. Saman puolen korva on niin ikään paljon toista laikukkaampi. Trimmaajalla oli viimeksi apunaan kaksoissiskonsa, joka myös trimmaa koiria. Sisko oli aivan ihmeissään Pepin väristä. Hän ei ollut koskaan ennen kuullutkaan kyseisestä värityksestä. En kyllä minäkään ennen Peppiä ollut.




Sunnuntain koiranäyttelyssä näimme useamman karkkarin ja meitä huvitti valtavasti se, kuinka täysin erilaisilta ne näyttivät kuin Peppi. Pepin turkki on kyllä todella lyhyt peruskarkkariin verrattuna, eikä karkkareille tyypillisestä parrasta voi oikein puhua. Tai, jos kaksi lyhyttä karvaa leuan alla on parta, niin siinä tapauksessa. Silti Peppi on (tietysti) meidän mielestä maailman kaunein ja paras mäykky.




Peppi muuten ihastui suunnattomasti shelttien mamin tuomaan turreen. Turrelle piti tosin heti tehdä muutama aika merkittävä operaatio. Sekä äänijänteet, että silmät oli poistettava välittömästi.





Muistatteko vielä Pempulan kyttäyspaikan työhuoneen pöydän kulmalla?



Paikkaa on sittemmin tuunattu monella tapaa viihtyisämmäksi vai mitä olette mieltä?

Irtonaisia korvia on kai aina ihan hyvä olla saatavilla, jos niiden tarve vaikka iskee ihan yhtäkkiä.. ;D

Peppi kaipaa huomattavasti enemmän omaa rauhaa kuin Rilla. Silti Rilla on Pepille kaikki kaikessa. Näyttelystäkin kun kotiuduimme, olimme miehen kanssa pitkulaiselle ihan ilmaa. Rilla sen sijaan tervehdittiin erittäin riemukkain ja pitkällisin menoin.




Sellaisia höpinöitä tällä kertaa. Saako taas päivitellä, kuinka kamalan nopeasti aika kuluu? Toukokuu vetelee viimeisiään, vaikka ihan hetki sitten oli vielä lunta. Meidän etupihalla kukkii nyt juuri omenapuut aivan ihanasti. Kukkakuvien myötä toivotan teille kaikille -


kivaa keskiviikkoa!





maanantai 28. toukokuuta 2012

Näytelmässä

Sunnuntaina oli sitten se odotettu ja pelätty koiranäyttely. Me näytelmämaailman neitsyet haahuilimme ensimmäiset puoli tuntia ympäriinsä ennen kuin löysimme edes oikean kehän. Onneksi kehän laidalla meitä odotti vaikuttava entourage valmiina puunaamaan Rillaa ja rauhoittelemaan hämmentynyttä emäntää.



Pahoittelen kuvien laatua. Olin tosiaan niin hermostunut, että en osannut säätää kameraa edes sen vertaa kuin yleensä. ;D


Kannustusjoukkoihin liittyi myöhemmin vielä Rillan kasvattaja ja siskontyttö, jotka molemmat olivat olleet edellisenä päivänä juhlimassa häitä (ei samoja), mutta tulivat siitä huolimatta paikalla. *Isoa arvostusta*






Kommettiboksissa olen "tutustunut" erittäin mukavan oloiseen leidiin, joka myös innostui tulemaan näyttelyyn meitä(kin) moikkaamaan. Oli todella mukavaa tavata ihan livenä! Vieläkin olen ihan hämmentynyt ja otettu sekä itse tapaamisesta että tuliaisista, jotka tyttöjen kanssa saimme. Kiitos vielä tuhannesti shelttien mami!





Puunaaminenkin loppui lopulta ja Rilla oli valmiina kehään -



Ja näin siellä mentiin -





Tässä taidettiin bongata mamma kehän laidalta ;)

Mitäs pieniä kavereita siellä taustalla näkyy <3

Pöydällä tuomarin tarkastelussa -






Niin hienosti meillä meni, että Rilla pääsi jatkoon ja toiselle kierrokselle.






Rilla oli siis nuorten luokan ykkönen arvosanalla ERI (erinomainen) ja SA (sertin arvoinen). Mammalla nousi kyyneleet silmiin, kun tuomari sanoi Rillan kohdalla napakasti: "excellent"! Kakkoskierroksella tipputtiin kuitenkin heti, niin kuin kuulemma nuortenluokkalaisille usein käy - eivät ole vielä ihan valmiita kisaamaan vanhempia yksilöitä vastaan.  Niin kuin varmaan arvaatte, meidän ylpeiden vanhempien mielestä Rilla oli ihan ehdottomasti kaikkein kaunein, kiltein ja etenkin rakkain!


Mamman ja Papan pieni rakas <3


Westejä tuomaroi näyttelyssä israelilainen Yochai Barak, joten arvio saatiin englannin kielellä. En ole ihan varma, sainko kaikista sanoista selvää, mutta jotakuinkin näin se menee:

- excellent type (hienon mallinen)
- feminine (feminiininen)
- full of proportions (hyvät? mittasuhteet)
- very showy (näyttävä)
- lovely expressions (viehättävät ilmeet)
- good body (hyvä runko)
- still needs time to be more muscled and get more stronger (tarvitsee vielä aikaa tullakseen lihaksikkaammaksi ja vahvemmaksi)
- nice temperament (mukava luonne)
- good coat (hyvä turkki)



Pitkän ja lämpimän päivän jälkeen Rilla pääsi omalle takapihalle lepäämään.




Ja juoksentelemaan ystävän kanssa.





Näin ensimmäisen näyttelyn jälkeen voin sanoa, että olen edelleen aika hämilläni koko touhusta. Nyt täytyy miettiä, että oliko tämä meidän osalta tässä vai innostummeko vielä kasvattajan suosituksen mukaisesti toisesta näyttelystä. Mahdollisia pentuja ajatellen on kuulemma hyvä hankkia (ainakin) kahden tuomarin mielipide.






PS. Noin yleisesti ottaen en ole mikään suuri Euroviisufani, mutta tämän vuoden voittajabiisi on kyllä todella hyvä. Sen voit kuunnella tästä.



perjantai 25. toukokuuta 2012

Ruokaperjantai



Edellisen postauksen punkkiaihe herätti oikein hyvää keskustelua kommenttiboksissa. Kannattaa käydä lukemassa kommentteja, jos aihe kiinnostaa.


Mamma jankuttaa taas! Tällä kertaa aiheena on punkit. Että se jaksaa, huoh..

Olen onnistunut nappaamaan itselleni jonkun kevät köhän, jota luulin ensin allergiaksi. Joku flunssa se taitaa silti olla, koska allergialääkkeistä ei ole mitään apua. Aika nerokas päätelmä, vai mitä? ;) Flunssaisen olon takia ei ole tullut kokkailtua muuta kuin salaatteja, joista ajattelin jakaa kanssanne yhden vähän fiinimmän. Se saattaisi sopia hyvin myös kesäjuhlien noutopöytään ruokaisaksi vaihtoehdoksi.


Hedelmäinen juusto-pähkinä-salaatti:


- muutamaa erilaista salaattia, itse laitoin ruukun jääsalaattia ja pienen rasian salaattisekoitusta
- muutamaa eri juustoa, minulla: auraa, polaria ja chilistä savujuustoa
- hedelmiä maun mukaa, minulla tuore mango, pari päärynää, viinirypäleitä ja purkkiananasta
- pähkinöitä ja/tai siemeniä
(- oliiveja, vähäsuolaiset sopivat hyvin tähän salaattiin)




1. Revi salaatit kulhoon. Voit halutessasi huuhdella salaatit ensin. Muista silloin kuivata hyvin, joko salaattilingolla tai pyyhkeen välissä taputtelemalla.

2. Kuori ja kuutio mango ja päärynät.

3. Pese rypäleet hyvin ja puolita.

4. Valuta ananakset esim. lävikössä.

3. Kuutio juustoja haluamasi määrä. Itse laitoin savujuuston kokonaan sekä noin puolet aurasta ja kolmanneksen polarista.

4. Pähkinät ja/tai siemenet voi halutessaan paahtaa nopeasti kuumalla pannulla, jolloin niihin saa mukavan, vähän voimakkaamman maun.




5. Sitten vaan kaikki ainekset kulhoon ja syömään. Oliivit voi joko sekoittaa salaatin joukkoon tai tarjota erikseen.




Kastikkeeksi tein oman suosikkini, joka on tainnut täällä blogissakin esiintyä aika monta kertaa. Laitan kuitenkin ohjeen myös tähän perään.



Sinappinen salaattikastike:

- 1 rkl (tummaa) balsamicoa
- 3 rkl oliiviöljyä
- 1 tl dijon sinappia
- ripaus suolaa, sokeria ja mustapippuria



Kaupan valmiista salaattikastikkeista suosikkejani ovat AitoMaku -sarjan sinappinen kastike ja Felixin Yrtti-balsamico kastike.

Tuohon salaattiin voi tietysti käyttää oikeastaan mitä vain juustoja ja hedelmiä. Aurajuuston tilalla käytän itse usein fetaa. Myös brie sopii hyvin. Sen kaveriksi kannatta valita aika mietoja juustoja, kuten kermajuustoa, ettei brien maku peity liikaa.

Mangoa en kovin montaa kertaa ole laittanut, mutta hunajamelonia sen sijaan monasti. Pähkinät voi jättää pois, tarjota erikseen tai korvata ne tosiaan erilaisilla siemenillä (kurpitsan, auringonkukan tms.), koska pähkinäallergia on aika yleistä.

Salaatin ruokaisuutta voi lisätä entisestään laittamalla salaatin joukkoon keitettyä pastaa. Pastaa kannattaa maustaa vähän esim. tilkalla öljyä sekä ripauksella suolaa ja pippuria. Kuviopastat ovat tosi hauskannäköisiä salaateissa. Oma suosikkini on perhospasta eli farfalle.

~~~

Tulevana sunnuntaina on sitten SE päivä eli Rillan näyttely, kääk! Oltiin keskiviikkona taas trimmauksessa ja vielä on lauantaina tiedossa turkin viimeistelyä sekä pesu ja föönaus. Kunnon puunaamista on kyllä tämä westien näyttelyyn valmistautuminen. Minä olen yrittänyt vähän harjoitella Rillan kanssa näyttelyhihnassa kävelemistä. Muuten se sujuu ihan hyvin, mutta vähän Rillaa köhityttää hihnan aiheuttama outo tunne kurkun päässä, mitä en kyllä yhtään ihmettele! Yritin saada Rillasta teillekin edes yhden kuvan, jossa uusin trimmaus näkyisi, mutta eihän siitä mitään tullut..


Toi nainen laitto mut pöydälle?!? En kyllä seiso - EN!

Hoh-hoijaa!!!


A-haa, pitkulainen pyrkii pöydälle, no siitä vaan!

Tunkee ton byllynsä joka paikkaan, hmpf..

Ja mä muuten NIIN lähen menee täältä, terpat teille!

Löytääks se jotain murkinaa tuolta?

Rikkaimuri työssään ;D


Makoisaa ja mukavaa viikonloppua ihan jokaiselle! 



keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Vielä niistä punkeista..

Tässä taannoin kyselin teiltä neuvoa punkkiongelmaan ja sainkin paljon uutta tietoa sekä ajateltavaa - KIITOS kaikille kommentoineille! (Ko. postaus löytyy täältä.) Katsoin viikonloppuna Inhimillisen Tekijän, jossa oli myös aiheena punkit. (Jakso on katsottavissa netissä täältä.) Ohjelma sai minut vakuuttuneeksi siitä, että joku punkkikarkote on otettava koirille käyttöön, kunnes sorruin lukemaan eri valmisteiden vaikuttavista aineista netistä ja olen taas ihan ihmeissäni asian suhteen.




Tuttavapiiristäni tiedän kaksi varmaa tapausta, joissa Exspotilla valellut koirat ovat saaneet vakavia neurologisia oireita. Toisen oireet katosivat muutamassa päivässä, kun koira pestiin hyvin useaan kertaan. Toiselle koirista jäi pysyviä halvausoireita. Exspottia ei saa käyttää alle 5 kiloisella koiralla, joten se ei tule senkään takia kysymykseen ainakaan Pepillä, joka painaa 4,2 kg. Exspotin vaikuttava aine on permetriini, josta löytyy lisää tietoa täältä.

Meidän edellisellä koirakaksikolla, Rosalla ja Ineksellä, käytettiin viimeisinä vuosina hyvällä menestyksellä apteekissa myytävää Scalibor-pantaa. Siskontytön Jimi-chihu taas sai samaisesta pannasta todella rajun allergisen reaktion, joka ei meinannut mennä ohi pesemisestä ja lääkityksestä huolimatta. Rilla ja Peppi ovat myös vielä niin nuoria koiria, että he painiessaan varmasti tulisivat pureskelleeksi toistensa pantoja, mikä on ehdottomasti kiellettyä. Scaliborin vaikuttava aine on deltametriini, josta löytyy lisää tietoa (englanniksi) täältä.




Listaan tähän vielä muutaman muun yleisimmän punkkikarkotteen ja niiden vaikuttavat aineet lisätietolinkkeineen:


- Permetriini (sama kuin Exspotissa)





Promeris Duo (reseptivalmiste?)



Netin keskustelupalstoilta löytyy kaikista punkkikarkotteista mielipiteitä puolesta ja vastaan. Itse koen suurimpana ongelmana valeluliuosten kohdalla sen, kuinka kahden nuoren koiran kanssa voi varmuudella estää koiria nuolemasta toistensa liuoksen antokohtia. Allergiset reaktiot ja tietysti mahdolliset muut vielä vakavammat oireet huolestuttavat myös. Mutta niin huolestuttaa borrelioosi ja kaikki punkkien levittämät sairaudet. Huoh.





Koiramme-lehden mainoksista on pistänyt silmään muutama mielenkiintoinen luonnonmukainen punkkikarkote. Fixodida Zx on ilmeisesti jauhe, jota sirotellaan koiran ruokaan ja sitä kautta luvataan suoja punkkeja vastaan. Lisätietoa tuotteesta täällä. Symppis -sarjaan kuuluu ainakin pantoja. Lisätietoa sarjan tuotteista täällä.


Mulla tarttu tollanen havu suupieleen - ärsyttää!

Anna mä autan!


Meillä on edellisen koirakaksikon kanssa kokemusta yhdenlaisista yrttipannoista. En muista merkkiä tms., mutta ostin ne jostain eläintarvikeliikkeestä ja niissä oli erittäin voimakas (citronellan) haju. Ostin samaiset pannat toisenakin kesänä, koska ensimmäisenä kesänä koirissa ei ollut muistaakseni yhtään punkkia. Toisena kesänä vietimme viikon Ahvenanmaalla ja siellä totesin, ettei pannoista oikeasti ollut mitään apua. Ensimmäisenä kesänä punkittomuus oli varmasti vaan hyvää tuuria. Ahvenanmaalla poistin koirista kymmeniä punkkeja. Myös loman jälkeen molemmista löytyi useita, vaikka turkit oli syynätty moneen kertaan. Sen verran kokonaisvaltainen oli se kokemus, että Ahvenanmaalle ei ole tehnyt sen jälkeen mieli lähteä. Enkä usko, että ainakaan koirien kanssa sinne tulee enää mentyä.


Kiitti vaan, mut ei auttanu.

Yritän sit ite..

.. ja näin..


.. ja näin..

.. ja vielä vähän.


Laura vinkkasi edellisen punkkipostaukseni kommenttilaatikossa valkosipulin lisäämisestä koirien ruokaan etenkin näin kesäaikaan. Lauran blogista löytyy oikein hyvä postaus punkeista sekä kaksi ohjetta luonnonmukaisten punkkikarkotteiden valmistamiseen. Kannattaa käydä kurkkaamassa *klik*.


Joko lähti?


No, EI!!


Viime kesänä Rilla ja Peppi olivat molemmat pentuja eikä meillä ollut käytössä mitään varsinaista punkkikarkotetta ja silti säilyttiin punkeitta. Pesin koirat aika monta kertaa John Paul Pet Tea Tree shampoolla ja suihkuttelin myös pesujen välissä saman sarjan hoitosuihkeella.






Jokailtainen punkkisyyni on myös luonnonmukainen tapa suhtautua punkkeihin. Toki syyni on hyvä tehdä, vaikka joku muukin konsti olisi käytössä. Ainakin, jos on liikkunut heinikossa tai muuten paikoissa, joissa tietää punkkeja olevan.



Juostaan, jos se sillee lähtis? 

Joo!


Kuten ehkä huomaatte, en saa päätettyä, mitä tämän punkkiasian kanssa pitäisi tehdä. Soitin tuskissani jopa luottoeläinlääkäriin ja pyysin ohjeita. Mutta eipä heilläkään osattua sanoa, miten kannattaa toimia. Totesivat kyllä, että kahden nuoren koiran kanssa voi olla hankalaa keksiä hyvää vaihtoehtoa. "Ihan tosi?" - kiitti vaan avusta! ;) Sen verran sain haastateltua, että sekä punkkikarkotteista aiheutuneita vakavia sivuvaikutuksia että punkin aiheuttamia sairastapauksia on heillä ollut hyvin vähän.


Tarraakohan ne punkitkin yhtä tiukkaa kiinni?

En tiä, kyllä kai. ÄLLÖÖ!


Vaikka koirapiireissä pohditaan tätä punkkiasiaa varmasti paljon, olen myös ilokseni lukenut/kuullut monista, joilla on ihan selvät sävelet asian suhteen. Itsekin ajattelin aikoinaan Scalibor-pannasta, että siitä en luovu ikinä. No, nyt taas pähkäilen. Lupaan kyllä raportoida, jos lopulta päädyn johonkin selkeään ratkaisuun.



~~~



Loppukevennykseksi kuvayritelmiä meidän takapihalla kukkivista tuomista -








Kaunista keskiviikkoa myös teille kaikille!




PS. Hui, miten paljon höpinää ja linkkejä.. :o